Toimeentulotuen hakeminen - hankalaa ja ahdistavaa

Marraskuussa tuskailin sitä, että opintotuki ei meinaa riittää elämiseen kun rahat on koko ajan vähissä. Parin päivän päästä postiluukusta kolahti kirje, joka kertoi opintotuen päättyvän osaltani, koska olin nostanut kaikki tukikuukauteni. Jahas, milläs rahalla sitä sitten maksetaan vuokra ja ruoka?

Aloin selvittelemään toimentulotuen hakemista. Mielestäni on käsittämätöntä, ettei toimeentulotukea voi hakea netissä - niin kuin Kelan kaikkia tukia voi. No, printtasin lomakkeita pinon ja niitä täytin, klikkailin verkkopankista menneiden kuukausien tiliotteita ja printtailin niitä, hain opiskelutodistuksen koululta... Toimeentulotuen edellytyksenä on, ettei mitään rahaa ole itsellä säästössä missään. Mites se sitten suhtautuu vaalikampanjan rahoihin? Kävin toimistossa kysymässä asiasta, mutta varmaa tietoa ei ollut. Minulla on myös yksi tili, joka on avattu kun synnyin ja kyseisellä tilillä on jonkin verran rahaa, mutta en itse saa rahaa ulos tililtä koska pankkikirja kyseiseen tiliin on kadonnut. (Tili siis näkyy verkkopankissani, mutten voi sitä käyttää tai saada tililtä rahoja.)

Tilannetta ihmeteltyäni totesin, että selvittelyprosessi on hankalaa. Ja epämääräisen tilitilanteen (vaalirahat ja tili, jonka rahoihin en pääse käsiksi) vuoksi totesin, että helpompaa minulle on mennä töihin tekemään joitain työtä kuin selvitellä kaikki asiat tukien saamista varten. Erään tutun kautta löytyikin duunarihommia, mikä oli todella positiivinen yllätys. Samaan aikaan hain myös koko ajan oman alan töitä - joko lopputyöpaikkaa tai muuten vain oman alan töitä - mutta positiivisia vastauksia yrityksistä ei kuulunut.

Pelastava onnenkantamoinen oli se, että sain joulukuun alussa useamman sata euroa veronpalautusta. Muuten olisi ollut todella tukalat oltavat. Niillä euroilla selvisin siihen asti, että ensimmäiset palkat osa-aikaisesta tavaroiden kantamishommasta tulivat tilille.

Olen tehnyt jonkinlaista palkkatyötä noin 15-vuotiaasta lähtien ja olen siitä asti pitänyt omista raha-asioistani huolta. Kun minun piti hakea yhtäkkiä toimeentulotukea tuntui minusta kuin olisi epäonnistunut elämässäni. Jälkikäteen minua ihmetyttää, että jos tuen hakeminen oli jo minun - korkeasti koulutetun ihmisen, jolla on elämässään kaikki hyvin - mielestäni hankalaa, niin hankalaa ja työlästä se on varmasti niille jotka tukea todella tarvitsevat. Vihreiden ehdottama perustulo on mielestäni erittäin hyvä ratkaisuehdotus tähän ongelmaan - sama raha kaikille riippumatta tilanteesta. Vihreiden ehdottamasta perustulosta löytyy lisää tietoa: http://www.vihreat.fi/perustulo

Onnekseni olen nyt saanut oman alan töitä, eikä duunarihommaa tarvinnut kovin pitkään tehdä. On palkitsevaa päästä tekemään sitä työtä, johon on opiskellut useita vuosia ja jota todella haluaa tehdä ja jossa haluaa kehittyä. On paljon helpompi elää, kun rahapuoli on elämässä kunnossa.

Otaniemi hiilineutraaliksi - mielipidekirjoitus Länsiväylässä 12.2.

Länsiväylässä julkaistiin 12.2. alla oleva minun ja Sirpa "Siru" Kauppisen mielipidekirjoitus.
--
Otaniemi hiilineutraaliksi

Espoon strategiaan on kirjattu tavoite kasvihuonepäästöjen vähenemisestä. Kaupunkimme arvoja ovat muun muassa luovuus ja innovatiivisuus sekä kestävä kehitys. Yhtenä askeleena kasvihuonepäästöjen vähentämiseen toimisi T3-alueeseen kuuluvan Otaniemen muuttaminen hiilineutraaliksi.

Mielestämme Otaniemi ei ole tällä hetkellä kansainvälisesti edustava, sillä osa rakennuskannasta ei vastaa nykyaikaisia vaatimuksia eikä Aalto-yliopisto toimi esimerkkinä nykyaikaisesta ilmastoasiat huomioon-ottavasta organisaatiosta.

Otaniemi muodostaa selkeärajaisen kapunginosan ja siellä työskentelevät ja asuvat ihmiset ovat teknologiaorientoituneita, joten Otaniemi sopii hyvin alueeksi, jossa voidaan ottaa käyttöön ja testata uusia hiilineutraaleja toimintatapoja, tuotteita ja palveluita.

Otaniemen teekkarikylän asuinrakennuksista monet ovat ylioppilaskunnan omistamia, mikä tarjoaa mahdollisuuden tehdä yritysten kanssa yhteistyötä. Erilaisten tulevaisuuden teknologioiden käyttöönotto olisi opiskelijoille sekä yliopiston opetukselle ja tutkimukselle.

Konkreettisia toimenpiteitä voidaan tehdä päivittämällä kaikkea rakennuskantaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Opiskelija-asunnoissa voidaan muun muassa ottaa käyttöön kiinteistökohtaiset vesi- ja sähkömittarit sekä kulutushuippuja tasaava sähkölaskutus. Korjausrakentamisessa tulee huomioida muun muassa lämmön talteenotto ulostuloilmasta, jätevesien lämmön hyödyntäminen ja energiaa säästävä valaistus.

Yliopistossa voidaan miettiä, miten saadaan hyödynnettyä tietokoneiden tuottama lämpöenergia, millaiset toimintatavat tukevat energiansäästöä ja kestäviä kulutustapoja sekä miten vanhat rakennukset voidaan peruskorjata materiaaleja säästävällä tavalla energiatehokkaiksi.
Otaniemen alueella toimivat yritykset voivat olla mukana -lähikaupassa voidaan kokeilla ruuan hiilijalanjälkilaskuria ja parturi, grilli, päiväkoti sekä muut toimijat voivat kokeilla ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja teknologioita. Yritysyhteistyö yliopiston ja teknologioita kehittävien yritysten välillä mahdollistaisi aivan uudenlaisia tapoja vähentää kasvihuonepäästöjä.

Esimerkiksi paikallisen biojätteen mädätys energiaksi ja sähkönkulutushuippuja tasaavat teknologiat voisivat olla hyviä tutkimuskohteita niin yliopistolle kuin yrityksillekin.

Monet kunnat Ruotsissa ovat muuttumassa nopeasti hiilineutraaleiksi. Suomessa muun muassa Uusikaupunki ja Mynämäki ovat tällä tiellä ja hakevat siten kilpailuetua ja työpaikkoja. Otaniemen saaminen hiilineutraaliksi yritysten ja tutkimuksen yhteistyönä tukee Espoon halua olla edelläkävijä kansainvälisesti.

Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan DI
Satu Raudasoja, käytettävyyden opiskelija
Aaltovihreät ry

Espoon nuorisolautakunnan kokous ke 9.2.

Nuorisolautakunnan kokouksessa mm. päätettiin kohdeavustuksista (3 kpl), saatiin tiedoksi Metropolin hyvinvointi -tutkimuksen tulokset ja saatiin tietoon seurantaraportti viime vuoden budjetin osalta.
Vuoden 2012 osalta olisi tärkeää saada nuorisopalveluiden budjettiin sen verran lisää rahaa, että aiottu Saunalahden nuorisotila voidaan ottaa käyttöön. Rahaa tarvittaisiin tilan vuokraan ja ohjaajien palkkaamiseen. Budjetti on pysynyt vuodesta toiseen samana, mikä estää toiminnan laajentamisen. Kuitenkin Espoossa olisi tarve saada useampia nuorisotiloja lisää. Tällä hetkellä Espoo käyttää suhteessa selkeästi vähemmän varaa nuorisopalveluihin kuin Helsinki tai Vantaa.

Espoon valtuuston kokous 31.1. - piirtoheitin toistaiseksi käyttökiellossa (uutta ohjeistusta odotellessa)

Valtuuston kokouksessa oli omasta mielestäni tällä kertaa melko viihdyttävä. (No, ehkä kaikki eivät ole samaa mieltä tästä.) Kyseessä oli Espoon kaupungin teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mahdollinen virasta pidättäminen. Kurt Byman käytti useita puheenvuoroja (yhden puheenvuoron maksimipituus on 5 minuuttia, siksi hän tarvitsi niitä useita) esitelläkseen todisteita lahjusrikkomuksista. (Wikipedia kertoo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Louko ) Kuitenkaan valtuusto ei ole se paikka, jossa mietitään henkilön syyllisyyttä johonkin, vaan syyllisyydestä päättää oikeuslaitos. Valtuuston puheenjohtajana ensimmäistä kertaa toimineen Jyrki Kasvin piti toistaiseksi kieltää piirtoheittimen (ja muiden median esitystapojen) käyttäminen, jotta sai hillittyä Bymania. Ilmeisestikin tarvitaan ohjeistus, kuinka näitä voidaan jatkossa käyttää.
Ongelmana valtuustosalissa piirtoheittimen (ja muiden nykyisten esitystapojen kanssa) on se, että puheenjohtaja ei suoraan näe, mitä seinälle heijastetaan, vaan puheenjohtaja joutuu katselemaan taaksensa ylös seinälle, jotta jotenkin näkisi mitä kalvoissa oikein on. Toivottavasti saliin saadaan sellainen järjestelmä, että puheenjohtaja näkee suoraan edessään olevalta ruudulta seinälle heijastetut materiaalit, jotta puheenjohtaja pystyy reagoimaan heti jos esityksessä on jotain epäsopivaa.
SDP:n Markku Sistonen suivaantui Bymanin näyttämistä piirroskuvista ja Maria Guzenina vaati kovaan ääneen puheenjohtajaa rajoittamaan Bymanin puhetta. Piirtoheittimen käytön kieltäminen oli ainoa keino koettaa saada puhe takaisin aiheeseen. Puhumista ei siis tilanteessa kuitenkaan mitenkään rajoitettu.
Tiina Elo piti puheenvuoron vihreiden kannasta. Emme näe perusteita viralta pidättämiseen, mutta tämä tapaus osoittaa, että kaupunkiimme tarvitaan selkeät pelisäännöt kumppanuuksista ja toimintatavoista. Tämä on nyt hyvä hetki laatia pelisäännöt, kun kaupunginjohtajakin on vaihtunut, ja arvioida mikä on todella Espoon ja espoolaisten etu erilaisissa kumppanuuksien hoitamisessa. Lopulta äänestettiin viraltapidättämisestä: 7 oli viralta pidättämisen puolesta (lähinnnä perussuomalaiset), kolme änesti tyhjää ja muut sitä mieltä, että Louko saa pysyä virassaan.
JOnkin verran muista valtuuston asioista keskustelua nousi Harriet Klarin (sdp) aloite nuorisotalon rakentamisesta Leppävaaraan. Guzenina totesi, että nuorison suhteen Espoo ei ole edelläkävijä ja totesi nuorille tarvittavan tiloja. Nuorisotalo koettiin tärkeäksi asiaksi puolueesta riippumatta. Nina Knaapila toi puheessaan esiin sen faktan, että jos nuorisotoimelle ei ole osoittaa resursseja, ei ole mahdollista perustaa nuorisotaloa. Sanna Lauslahti toi esille, että nuorisotyötä voisi tehdä Keravan malliin. Siellä toimii ”nuorisopysäkki”, joka on yhdistyksen järjestämää toimintaa, jossa on nuorten vanhemmat mukana. Joku salissa epäili sitä, että löytyykö Espoosta aktiivisia vanhempia. Tai, että tarkoittaisiko tämä nuorisopalveluiden ulkoistamista... (Keskustelussa ei tullut esiin se, että Mankkaalla toimii yhteistyössä paikallinen asukasyhditys ja kaupungin nuorisotoimi.) Esille keskustelussa tuotiin myös että kauppakeskuksissa olisi hyvä olla nuorisotiloja, koska nuoret kuitenkin pyörivät kauppakeskuksissa. Näistä kaikista esille tulleista asioista aion kysyä seuraavassa nuorisolautakunnan kokouksessa. (Kevään ensimmäinen kokous on 9.2.)
Loppuviihdykkeeksi vielä: Laukkanen A totesi, että Bymanille pitäisi antaa titteli ”Kunnallinen tirkistelijäneuvos”.